YLI 50-VUOTIAAT PÄÄTTÄVÄT VERKKOKAUPPOJEN MARKKINAOSUUKSISTA NYT
– Verkkokaupan ja myymälän välillä ei eroa ostokokemuksena, miehet
kirivät naisia ostoaktiivisuudessa ja kaikki ikäryhmät suosivat
kotimaisia verkkokauppoja ulkomaisten sijaan kertoo Rederan ja Divian
verkkoasiointitutkimus

Tänään Divia-foorumissa julkaistu Rederan ja Divian tutkimus
suomalaisten verkkoasiointikokemuksista paljastaa, että yli
50-vuotiaat ovat merkittävässä asemassa verkkokauppojen
markkinaosuuksien jaossa, joka tapahtuu lähivuosina. Yllättäen
verkkokaupan ja fyysisen myymälän välillä ei ole ostokokemuksena eroa
ja miehet kirivät naisia ostoaktiivisuudessa verrattuna
myymäläostoksiin. Lisäksi kotimaisia verkkokauppoja suositaan kaikissa
ikäryhmissä enemmän kuin ulkomaisia. Rederan ja Divian
yhteistutkimuksessa verrattiin suomalaisten tunne- ja brändikokemuksia
verkkokauppojen ja fyysisten myymälöiden välillä.

– Tutkimuksen kiinnostavin havainto oli se, että yli 50-vuotiaiden
osuus verkkokauppa-asioinnissa on yllättävän suuri. Se on myös
nopeimmin kasvava käyttäjäryhmä, sillä 41 % tutkimukseen
osallistuneista uskoo verkkokaupan käyttönsä kasvavan, kertoo Rederan
konsultti Hannu Lindell.

– Yli 50-vuotiaita viehättää verkkokauppa-asioinnissa helppous ja
vaivattomuus ja se, että tuotteet saa suoraan kotiin. Vaikka yli
50-vuotialle hinta on vielä tärkein syy verkkokaupan valintaan, muut
tekijät, kuten asioinnin mukavuus, tuotevertailun helppous ja jopa
hyvä asiakaspalvelu nousevat esiin selkeästi. Verkkomaksaminen koetaan
jo turvallisena eli sekään ei ole ostamisen este, jatkaa Lindell.

– Lisäksi on huomioitava, että yli 50-vuotiaat ovat erittäin lojaaleja
asiakkaita, kun kerran mieleisensä verkkokaupan löytävät. He myös
ostavat usein omien tarpeidensa lisäksi parhaimmassa tapauksessa
lastensa, lastenlastensa ja jopa vanhempiensa tarpeisiin, Lindell
lisää.

Verkkokauppa-asiointi on kasvanut nopeasti ja jo joka kolmas asioi
verkkokaupassa kerran kuussa.

– Tuoteryhmittäin luvut voivat olla korkeampiakin, esimerkiksi
verkkokaupasta vaatteita tai kenkiä viimeksi ostaneista 43 % asioi
verkkokaupassa vähintään kerran kuukaudessa ja elektroniikkaa
ostaneista 41 %, Lindell kertoo.

VERKKOKAUPPA VAI KIVIJALKAKAUPPA? IHAN SAMA!
Toinen merkittävä havainto tutkimustuloksissa oli se, että käyttäjät
eri ikäryhmistä eivät kokeneet eroa verkkokaupan ja fyysisen myymälän
ostokokemuksen välillä. Kumpaankin ostokokemukseen liitettiin samat
ominaisuudet, kuten laajat tuotevalikoimat ja edullinen hintataso.
Verkkokaupan kohdalla edullinen hintataso korostui jonkin verran (49
%) verrattuna myymälään (32 %). Myymälän kohdalla tärkeimpänä etuna
pidettiin hieman enemmän laajoja tuotevalikoimia (44 %) verrattuna
verkkokauppaan (40 %). Fyysiseksi myymäläksi tutkimuksessa
määriteltiin kivijalkakaupat, kauppakeskukset, tavaratalot ja muut
myymälät.

– Nämä tutkimustulokset tarkoittavat sitä, että verkkokauppaa ei enää
koeta vieraaksi tai marginaaliseksi vaihtoehdoksi myymälöissä
asioimiselle, vaan sitä pidetään arkisena ostospaikkana. Tämä näkyy
myös tunnetason asiakaskokemuksessa, sillä sekä verkkokauppa- että
myymäläasiointiin liitettiin samat adjektiivit: asiallinen, arkinen,
turvallinen, rento ja tuttavallinen. Verkkokauppabrändeihin liitettiin
jopa määritelmä ’mukava kaveri’, Lindell sanoo.

– Verkkokauppamarkkinat jaetaan nyt, sillä markkinan kasvu tulee
olemaan todella nopeaa seuraavan viiden vuoden aikana. Olemme olleet
Suomessa jäljessä muista Pohjoismaista verkkokaupan suhteen jopa
kymmeniä prosentteja, joten Suomessa edessä ovat kirimisvuodet, jatkaa
Lindell.

– Verkkokaupan kannalta positiiviset tutkimustulokset ennakoivat myös
sitä, että markkinaosuuksien suhde tulee muuttumaan, kun verkkokaupan
osuus nappaa lähivuosina entistä suuremman osan vähittäiskaupan
kokonaismyynnistä, summaa Lindell.

MIEHET AKTIIVISEMPIA VERKKOKAUPPA-ASIOINNISSA KUIN NAISET, KOTIMAISET
VERKKOKAUPAT SUOSITUMPIA KUIN ULKOMAISET
Fyysisten myymälöiden kohdalla ostoksilla käymisestä pitää naisista 42
%, mutta miehistä vain 23 %. Verkkokauppaostamisessa näyttä toteutuvan
shoppailun tasa-arvo, sillä siitä pitävät yhtä paljon sekä naiset että
miehet.

– Verkkokauppa-asioinnissa miehet ovat itse asiassa aktiivisempia kuin
naiset, sillä 31 % miehistä asioi verkkokaupassa vähintään
kuukausittain, naisista vain 25 %, kertoo Divian ohjelmajohtaja Thomas
Michelsson.

– Tutkimustuloksessa oli yllättävää myös se, että, kaikki ikäryhmät –
siis myös nuoret – suosivat kotimaisia verkkokauppoja ulkomaisten
sijaan. Näyttää siltä, että vaikka kaikki maailman kaupat ja tuotteet
ovat saatavilla verkon välityksellä, suomalaiset verkkokaupat koetaan
tutuiksi ja turvallisiksi, Michelsson jatkaa.

– Tähän vaikuttaa todennäköisesti se, että suuret suomalaiset
vähittäiskauppaketjut, kuten Stockmann ja Kesko ovat lanseeranneet
omat verkkokauppansa, Michelsson sanoo.

– Huomionarvoista on myös se, että merkittävä kulutusryhmä eli
ruuhkavuosiaan elävät 30–40-vuotiaat asioivat verkkokaupassa lähes
yhtä mielellään kuin myymälöissä. Näyttää siis siltä, että
tulevaisuudessa vähittäiskaupan suhteet kääntyvät vuosi vuodelta
verkkokaupan eduksi, Michelsson summaa.

Divia on Aalto University Excutive Education Oy:n foorumi, joka
keskittyy digitaalisen markkinoinnin ja asiakkuuksien johtamisen
kehittämiseen. Divia-foorumin muodostavat aktiiviset toimijat,
markkinoijat, palveluntarjoajat sekä tutkijat.

Rederan ja Divian yhteistutkimus toteutettiin vuodenvaihteessa
marraskuusta 2011 tammikuuhun 2012. Tutkimus toteutettiin
verkkokyselynä ja siihen osallistui 548 kuluttajaa ikäryhmästä 15–75
vuotta.

LUOKKAJAKO ONNELLISIIN MENESTYJIIN JA PASSIVISIIN TYYTYMÄTTÖMIIN ON JO TOTTA

– Joka kolmas pohtii työpaikan vaihtoa, sosiaalinen media korvaa reaalikohtaamisia

20.4. julkaistu suomalaisten asenteita, toiveita ja käyttäytymistä selvittävä Rederan Suomalaiset 2011 – tutkimus paljastaa, että luokkajako onnellisiin, kuntoileviin menestyjiin ja passiivisiin tyytymättömiin suomalaisiin on jo totta. Tutkimuksen mukaan suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä.

Tutkimuksen mukaan kuntoliikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa harrastavat kokevat terveytensä hyväksi (85 % vs. 29 %), ovat onnellisempia ja tyytyväisempiä ihmissuhteisiinsa verrattuna alle kerran viikossa liikuntaa harrastaviin. He myös kokevat työssään enemmän arvostusta ja ovat tyytyväisempiä ajankäyttönsä ja ruokavalionsa hallintaan. Vain kolmannes suomalaisista liikkuu vähintään kolme kertaa viikossa ja kolmannes ei liiku edes viikoittain. Yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä vähintään kolme kertaa viikossa liikkuvia on eniten, noin puolet.

Myös ruokavalion terveellisyys korreloi merkittävästi onnellisuuden ja paremman elämänhallinnan kanssa, toisin kuin ammatti, tulotaso tai sukupuoli. Vähintään melko terveelliseksi ruokavalionsa kokevien keskuudessa on kaksin verroin onnellisia  verrattuna ei kovin terveellisesti syöviin. Vain alle puolet suomalaisista syö tuoreita vihanneksia päivittäin, ja noin joka toinen suomalainen on ylipainoinen.

Verrattuna vuoden 2009 tuloksiin talouden piristyminen ei ole juuri nostanut rahan merkitystä suomalaisten arvostuksissa.

Työpaikan vaihtoa pohtii tutkimuksen mukaan viikoittain yli kolmannes alle 45-vuotiaista kokopäivätyössä käyvistä suomalaisista, ja kaksi kolmannesta pohtii vähintään kerran kuukaudessa työmotivaationsa riittävyyttä.

Verkossa viihdytään paremmin kuin lenkkipoluilla ja työssä

Internet koetaan tärkeäksi, eikä siitä haluta luopua. Tutkimukseen vastanneista 2/3 luopuisi mieluummin televisiosta kuin internetistä, nuorista jopa 93 % ja yli 55-vuotiaistakin puolet. Internetin käyttöä viihteeseen on kasvattanut kolmannes. Vastaajista 1/3 luopuisi autosta ennemmin kuin netistä, nuorista jopa 2/3. Niistä, joille sosiaalinen media on tärkeä, 10 % luopuisi puolisostaan ennen sosiaalista mediaa.

Päinvastoin kuin luullaan, internetin kautta ylläpidettävät sosiaaliset kontaktit korvaavat yllättävän hyvin reaalikohtaamisia. Ne, joille sosiaalinen media on tärkeä, ovat yhtä tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa ja parisuhteisiinsa kuin ne joille se ei ole tärkeä.

Sosiaalinen media eli internet-yhteisöt, kuten Facebook, LinkedIN ja Myspace, ovat tärkeitä tutkimukseen vastanneista 38 prosentille naisista ja 28 prosentille miehistä, alle 25-vuotiaista 71 prosentille.

Yli 50-vuotiaat kirivät vauhdilla nuoria kiinni internetin käytössä. Heillä on aikaa etsiä, tutkia ja osallistua verkossa: 40 % on lisännyt netin käyttöä yhteydenpitoon ystävien ja tuttavien kanssa ja 40 % uskoo sen kasvavan jatkossa.

Suomalaiset 2011 -tutkimukseen osallistui yli tuhat 15–70-vuotiasta suomalaista helmi-maaliskuussa 2011. Tutkimus on jatko-osa vuodesta 2003 joka toinen vuosi toistetulle tehdylle tutkimukselle.